tiistai 29. huhtikuuta 2014

Vihaa

Tää on sellanen ajatus, jota oon pyöritellyt tosi pitkään: Miksi jotkut on jatkuvasti vihaisia, töykeitä ja   haluaa aiheuttaa muille mielipahaa?

Oon vahvasti sitä mieltä, että toi kaikki kumpuaa tyytymättömyydestä itseensä ja omaan elämään. Varsinkin epävarmuus ja huono itsetunto voi helposti aiheuttaa tollasia tunteita. Ei sitä välttämättä tarkoita muille pahaa, mutta kun on virunut niin negatiivisissa fiiliksissä ei oo mitään muutakaan mitä päästää suusta ulos.

Ainakin ite oon huomannut, että kun tunnen itseni hirveän rumaksi se heijastuu tosi vahvasti mun käyttäytymiseen. Tekis mieli vaan itkeä. Kaikkialla tuntuu siltä, että seinät kaatuu päälle ja kaikki vaan huutaa ja suuttuu sulle.  Kaikki pienetkin asiat tuntuvat menevän mönkään. Kaikki tämä ahdistus ja suuttumus tulvii päälle vaan, koska en ollut tyytyväinen itteeni tai elämääni.

Tää on mun tosi henkilökohtainen mielipide. Ei varmaan kaikilla pidä paikkansa, mutta monesti oon löytänyt tosi inhottavista tyypeistä sen epävarman ja surullisen puolen.

Jos sulla on tällänen olo, puhu jolleki johon luotat. Jos sellanen ei oo paikalla tee jotakin joka vie ajatukset muualle: treenaa, kuuntele sopivaa musaa, lähe kävelylle, ihan mitä vaan.



Kuva Jurassic Rockista 2013 :)

sunnuntai 20. huhtikuuta 2014

Sielujen symmetriaa

Jaa-a.

Mulla on ollut aika masentava viikko. Olin tosi kipeänä maanantaista perjantaihin. Lauantaina söin jo vähäsen, mutta muuten en syönyt ollenkaan. Onneksi nyt oon terve. Treeneissäkään en ole käynyt.

Kuva ei oo mun, mutta pirun osuva senki edestä




sunnuntai 13. huhtikuuta 2014

Sunday Sadness

Mä kirjotan nyt suomeksi. Se on jotenkin niin runollinen kieli.

Tänään on ollut upea viikko. Olin harjottelijana Helsingin Sanomissa. Sain lehteen pari omaa juttua ja opin kauheesti siitä, millasta toimittajan arki on. Tuntu oudolta palauttaa kulkulupa Sanomataloon kun lähdin vikaa kertaa pois. Se on hieno paikka.

Treeneissä mä en käynyt, koska en vaan tällä viikolla voinut. Sen sijaan oon juossu ja treenannu kun hullu, koska en haluu jäädä jälkeen. Onneksi kohta pääsen taas normaalisti treeneihin.

Viulusta on taas kauhea stressi. En ole tällä viikolla ehtinyt harjoitella ollenkaan, enkä huomennakaan ehdi. Ylihuomenna olis sitten soittotunti. Hups.

Tää viikko on avannut mun silmät monessa mielessä. En mä sitä mihinkään ole kirjottanut sanoin mutta uskon etten ihan heti unohda kaikkea mitä tällä viikolla opin.